Timo Parvelan ja norjalaisen Björn Sortlandin kirjoittama ja Pasi Pitkäsen upeasti kuvittama Kepler62. Kirja yksi: Kutsu
WSOY 2015
Sain kirjan tänään käsiini (oli menossa varaajalle lainaan) ja luin sitä siltä seisomalta ahmien. Harppoen ja edestakaisin ja sitten pakon edessä keskeyttäen, mutta heti tiesin, että on kyseessä kirja, jonka menen ostamaan, etten vie sitä lainaavilta lapsilta. Sain innoissani kerrottua kirjasta kahdelle pojalle, jotka tekivät välittömästi varauksen ja kolmas sanoi tulevansa seuraavana päivänä, koska hänellä ei ollut korttia mukana. Kerrottuani parilla lauseella kirjasta, luin siitä kohdan, jossa helpon tuntuinen peli alkoi tuntua muuttuvan ja Ari... Pojat olivat myytyjä.
(Mutta sitten piti jatkaa muita töitä.)
Ovatpa he tehneet hienon kirjan!
Kokonaisuus on kolmen henkilön yhteistyön tulos. Tarina on hyvä. Mieleen nousee muistumina monta hienoa kirjaa: Veljeni Leijonamieli (Korppu ja isoveli), Coraline (äiti), viimeaikaiset nuorten dystopiat (niin, se on itsekin dystopia), Peliin kadonnut poika (hieman) jne. Kepler62 on silti uniikki, oma luomuksensa. Se sopii monenlaiselle lukijalle - tytölle, pojalle, ei vielä paljon lukeneelle mutta myös ahmatille, pelaajalle, avaruudesta ja tieteistarinoista kiinnostuneelle jne. - niin ja tietysti alakoululaisille (vaikka siitä voi nauttia vanhempikin). Se on se juttu. Ei ole helppoa kertoa näin vakuuttavasti ja samalla riittävän yksinkertaisesti kyseisen lajityypin vaatimaa tarinan taustoitusta ja psykologista viritystä kuin mitä Parvela & Sortland.
Tästä tulee ensimmäinen kotimainen scifi-sarja, jonka kaikki alakoululaiset haluavat lukea?
Kuvitus tekee kirjasta mahtavan. Se huokuu samaa henkeä kertomuksen kanssa. Mustavalkoiset, kaksiväriset, värilliset kuvat - jokaisella on paikkansa. Pasi Pitkänen on sisäistänyt tarinan ja saa sen sykkimään, virtaamaan ja koskettamaan. (Valtavan ilahtunut kuvittajan monipuolisuudesta ja sielukkuudesta.)
Pitkänen tavoittaa kuvissa huikean osuvasti tunnelmia, muistoja, toiveita, urbaanin ympäristön, valon monilla eri tavoilla, liikkeen pimeyden halki jne.
Kuvitus Pasi Pitkänen
Näyttää siltä, että tästä kirjasta täytyy tehdä lisätilauksia kirjastoon. Aika nopeasti. Tämä ollaan vasta löytämässä.
Lisää kirjasta ym.
Tämä kirja on merkittävä siinäkin mielessä, että se julkaistiin samaan aikaan Suomessa ja Norjassa ja siinä on kuvitusta myöten (leijakuvassa näkyy, vaikkakaan ei siitä otetussa räpsyssä kovin hyvin, norjalainen maisema)molempien maiden innoitusta.
Kirjan alussa mainittu hyvän ja pahan tiedon puu luo tarinaan filosofisen ulottuvuuden, joka kumpuaa eurooppaa kauempaa olevasta tarinasta, mutta joka on eurooppalaista ja pohjoismaista moraalista pohdintaa yhdistävä vertauskuva (vrt. Georg Henrik von Wright, Humanismi elämänasenteena).
Mihin ja miten ihminen käyttää tietoa.
Jos jokin on surullista, on tietenkin se, että totalitaristinen järjestelmä voi, kuten tarinassa, seurata myös sinänsä hienoja päätöksiä, kuten sitä, ettei haluta enää sotia tai ettei luontoa saa tuhota. Ihmiset kun eivät joukkona ole viisaimmillaan ja väkisin ylläpidetyt "yhteishallitukset" unohtavat yksilön.
Toinen osa on jo tilattu, mutta se ei ole vielä kirjastoissa. Varauksia on juuri nyt 51.
Kepler62. Kirja kaksi: Lähtölaskenta
Lisää kirjasta ym.
Tämä kirja on merkittävä siinäkin mielessä, että se julkaistiin samaan aikaan Suomessa ja Norjassa ja siinä on kuvitusta myöten (leijakuvassa näkyy, vaikkakaan ei siitä otetussa räpsyssä kovin hyvin, norjalainen maisema)molempien maiden innoitusta.
Kirjan alussa mainittu hyvän ja pahan tiedon puu luo tarinaan filosofisen ulottuvuuden, joka kumpuaa eurooppaa kauempaa olevasta tarinasta, mutta joka on eurooppalaista ja pohjoismaista moraalista pohdintaa yhdistävä vertauskuva (vrt. Georg Henrik von Wright, Humanismi elämänasenteena).
Mihin ja miten ihminen käyttää tietoa.
Jos jokin on surullista, on tietenkin se, että totalitaristinen järjestelmä voi, kuten tarinassa, seurata myös sinänsä hienoja päätöksiä, kuten sitä, ettei haluta enää sotia tai ettei luontoa saa tuhota. Ihmiset kun eivät joukkona ole viisaimmillaan ja väkisin ylläpidetyt "yhteishallitukset" unohtavat yksilön.
Toinen osa on jo tilattu, mutta se ei ole vielä kirjastoissa. Varauksia on juuri nyt 51.
Kepler62. Kirja kaksi: Lähtölaskenta
Lopuksi vielä linkki liittyen Timo Parvelaan, Elloihin ja ekaluokkalaiskampanjaan:
Adalmiina
PS Kiitos vinkistä Anne L.:)
PS Kiitos vinkistä Anne L.:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti