sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Maresi ja muut tytöt

Maresi: Punaisen luostarin kronikoita

Vuoden 2014 Finlandia Junior -voittaja, Maria Turtschaninoffin Maresi: Punaisen luostarin kronikoita. Käsikirjoituksesta suomentanut Marja Kyrö. Tammi 2014.
 
Kirja sopii hyvin lukupiirikirjaksi tai muuten keskusteltavaksi sukupuolirooli- ja naisasiakeskustelun pohjaksi. Kuvailevaa, koristeellista, arkaistista tyyliä; tyttöjä, naisia ja muutama mies. Naisia paossa miesten maailmaa. Luostarimaailma, tyttöjä, "pienokaisia", Akka, Äiti, Ruusu, sisar O jne. Mystiikkaa, hierarkioita, opettajia ja noviiseja.

Kronikkatyyli on oma taiteenlajinsa. On sukellettava syvälle kieleen, merkityksiin, uskomuksiin ja historiaan luodakseen uskottavan nykyajasta käsin tulkittavan tarinan. Turtschaninoffin kertomus arvioitiin palkinnon arvoiseksi. Fantasiatarinoista ja naisille suunnatuista historiallisista romaaneista kiinnostuneet löytävätkin kirjasta tuttuja aineksia.

Toisaalta, saattaa olla, että toisentyylisestä kirjallisuudesta kiinnostunut lukija kokee tarinan ohuempana? Tarina pyrkii ehkä sanomaan jotakin naisen asemasta, se on nuorille sepitetty, fantasian siloittama kertomus, joka vetoaa sentimentaaliseen ja estetisoivaan mielenlaatuun, mutta viihteellisyyteen pyrkivänä se ei uudista mitään maailmankuvassa ja asenteissa? Sen, minkä pitäisi muuttua, tarina kuorruttaa kauniilla luostariliturgialla ja monen asian ihannoinnilla, ei vähiten riittien, uhrien, veren, naisjumaluuden jne.

Mitä hyvää keksisi sanoa? Tietenkin on tärkeää, että tarinan Jai saa tietää, etteivät kaikki isät lyö tyttäriään ja että Punainen luostari oli tarinan maailmassa mahdollisuus joillekin. Mutta moniko nuori lukija huomaa, että kaikki, mitä tapahtui Jaille, tapahtuu koko ajan maailmassa ja niistä todellisista tapahtumista saa tietoa, mutta ei ehkä niin kauniiden ja koristeellisten kansien sisältä kuin Maresi-kirjassa on? (Kirja on ulkoisesti todella kaunis. Ulkonäkö alleviivaa tarinan ihanteellista naiskuvaa.)

Ehkä joku nuori kuitenkin kiinnostuu lukiessaan miettimään muutakin kuin kauniita sanoja ja upeaa kantta - kauniit sanat ovat elämässä ja kirjallisuudessa hyvin tärkeitä sinänsä ja myös kauniit kuvat elämässä ja taiteessa! - löytää itsensä tai läheisensä sanojen pyörteistä ja havahtuu.

Adalmiina