sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Simukka, Salla: Toisaalla




Salla Simukan Jäljellä -romaanista (Tammi 2012) oli Kirjapuutarhassa puhetta huhtikuussa. Nyt teoksen odotettu jatko-osa Toisaalla (Tammi 2012) on ehtinyt kirjastoonkin.

Toisaalla käsittelee kiinnostavasti samaa tematiikkaa kuin , vaikkakin eri näkökulmasta ja eri keinoin. Kun Jäljellä-romaanissa päähenkilönä oli 15-vuotias Emmi Aalto, Toisaalla-romaani nostaa päähenkilöksi 18-vuotiaan nörtti-Samuelin, joka oli edellisessä kirjassa näkymätön ja nimeämätön henkilö. Sen verran voi paljastaa juonta kertomatta, että hän oli henkilö Andersenin Pieni merenneito - ym. satutekstien lainausten takana.

Simukka on Suzanne Collinsin Nälkäpeli-trilogiassa käytetyn tosi-tv -elementin sijaan ottanut tarinansa toimintaympäristöksi pelimaailma- simulaation. Collinsin tosi-tv -tausta on huomattavasti uskottavampi kuin pelitausta. Pidän silti Simukan ideaa lähtökohtaisesti hyvänä, vaikka toteutus jää kömpelöhköksi ja luonnosmaiseksi "voisikohan näin olla" -kokeiluksi. Kokeilunakin pelimaailman ja pelaamisen ääri-ilmiöiden ottaminen mukaan romaaniin ja niiden varaan rakentaminen, on ehkä rohkeinta Simukkaa tähän asti. Siitä täydet pisteet.

Romaani alkaa suoraan Samuelin kertomuksena siitä "Mitä tapahtui, kun se oli ohi?" Kuvaus tuo mieleen David Almondin Pimeän pelin aloituksen. Tarina kerrotaan vasta sitten, kun tiedetään painajaismaisten tapahtumien olevan jo ohi. Tämäkin kerrontatekninen ratkaisu on hyvä. Pidän myös siitä, että Samuelin näkäkulmasta kerrottu jälkeen-tarina on eri fontilla kuin ensimmäisen kirjan tapahtuma-aikaa edeltäneet ja sen aikana sattuneet tapahtumat. Vaikka järjestelystä seuraa selitys- ja kommentointiosion tuntua, jälkeen-tarina sitoo osat toimivaksi kokonaisuudeksi.

Simukalla on liikaa kliseemäisiä maihinnousukenkiä, suojelun tarpeessa olevia tyttöjä, arkipäiväisyyttä ja muka-rohkeaa suutelua minun makuuni, mutta Toisaalla-romaani nousee näiden piirteiden yläpuolelle kolmesta syystä.
  1. Pelit, pelaaminen, peliriippuvuus, peliterapia, peleihin liittyvä kaupallisuus yms. on esitetty tavanomaista kriittisemmästä näkökulmasta.
  2. Päähenkilö Samuel pohtii asioiden moraalista ja eettistä oikeutusta ja kykenee itsenäiseen ajatteluun. Poikien itsetutkiskelu on tervetullutta nuortenkirjallisuuteen. (Samasta syystä pidin Marko Kittin Oliivitytön kertojapojasta.)
  3. Emmin erityisyys, paperikirjojen ja satujen tuntemus ja niistä juontuvat Samuelin käyttämät satuviittausviestit ovat teoksen sisäisessä maailmassa Samuelin keksiminä sympaattisia ja mahtavia oivalluksia, ja molempia kirjoja arvioitaessa Simukan kymppikeksintöjä.
HelMetissä voit tehdä varauksen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2061962__SToisaalla__Orightresult__X5;jsessionid=EAFDF560BDFA8ABB95E6268934145147?lang=fin&suite=cobalt

Katso Toisaalla-kirjatraileri seuraavasta linkistä. Näin kirjaa mainostettiin juuri ennen sen ilmestymistä:
http://jaljella.wordpress.com/2012/09/19/toisaalla-kirjatraileri/


Adalmiina

tiistai 20. marraskuuta 2012

Marraskuun tunnelmia Kirjasto Omenassa


Isoja ja vähän pienempiäkin koululaisia tänään kirjastossa. Taustalla Pian luokan tiedonhakijat HelMet-tehtävineen.


Kiitos!


7.11. vietettiin Poikien päivää. Poikien juttuja vitriinissä.


15.11. Sari luki näitä kirjoja satutunnilla. Kauppakeskukseen oli ripustettu jouluvalaistusta ja ihailimme kaikki kimallusta.


16.11. musiksagostund med Charlotte och Anders Wihk: "Du och jag och min lilla cykel".


Kirjoja ja elokuvia niistä. Saalan elokuvaennustuksia.

Adalmiina

tiistai 13. marraskuuta 2012

Delikouras, Aleksi: Nörtti - New game



Aleksi Delikourasin hervottomat Nörtti-videot ovat keränneet You Tubessa satojatuhansia katselukertoja ja aiheuttaneet monet makeat naurunpuuskat ja myötähäpeänsekaisen säälin ja ihailun huudot nuorisossa. Moni varttuneempi on katsonut videoita huvittuneena ja nyökytellen. Ei paha, ei paha. Hyvä, että asiasta puhutaan, vaikkapa huumorin avulla. Ai mistä puhutaan? Nettiriippuvuudesta tietenkin.

Juuri kirjastoihin tullut ja tiistaina 13.11.2012 Finlandia Junior -ehdokkaaksi valittu Nörtti - New game (Otava 2012)

on romaanimuotoon kasattu tarina (nörttipojan päiväkirja noin puolen vuoden ajalta) videoissa tutuksi tulleesta pojasta, jonka pelinimi on nimimerkki DragonSlayer666.

Videoilla poika on lähinnä kotona ja kotipiirissä, kirjassa koulussa ja koulumaailmassa. Pojan äiti on videoilla ja kirjassa tärkeä henkilö. Hänen kommenttinsa, toimintansa ja reagointinsa on herkullinen tausta pojan kohkaamiselle.

Nuoret ovat löytäneet videot hyvin, nyt toivotaan kirjalle myös lukijoita. Suosittelen kirjaa myös aikuisille!
Myös videoita suosittelen aikuisille.

Naurun alla on riipaiseva kuva nuorista ihmisistä ja aikuisten neuvottomuudesta uusien ilmiöiden edessä.

Katso videolta kirjailijan puheenvuoro ja katkelma Nörtti-videosta.

http://www.youtube.com/watch?v=hRMaVivgth4


Adalmiina

maanantai 5. marraskuuta 2012

Pieniä oppijoita ja kouluunmenijöitä


Clarke, Jane; Massey, Jane (kuv.): Pikku Ritari menee kouluun. Suom. Raija Rintamäki.
Mäkelä 2012


Nilsson
, Ulf; Eriksson, Eva
(kuv.): Ypöyksin näyttämöllä. Suom. Raija Rintamäki. Mäkelä 2012. (koulunäytelmä, esiintymispelko, jännittäminen; huumori)


Stewart
, Ambert; Marlow, Layn (kuv.): Vähä vähältä. Suom. Tanja Kanerva. Aurinkokustannus 2012. (asioita ei opita aina heti ja helposti vaan vähä vähältä; viehättäviä kasvi- ja luontokuvia)


Underwood
, Deborah; Liwska, Renata
(kuv.): Ihan hiljaa. Suom. Sanna Vartiainen. Karisto 2011. (äkkiseltään vaisun näköinen kirja onkin aarre!)


Vestergaard
, Hope;  Petrone, Valeria: Vessavintiöt : muistele tätä kun sinulla on hätä! Suom.Tuula Korolainen. Tammi 2012. (vinkeä, viehkeä, myönteinen)

Adalmiina