Charmain ei ikinä ole tehnyt mitään muuta kuin istunut nenä kirjassa kiinni ja syönyt isänsä leipomon herkkuja. Muu ei hänen äitinsä mukaan olisi soveliasta. Kun Charmain sitten joutuu isosetä Williamin talonvahdiksi, on alku melkoisen hankala. Tarpeeksi vaikeaa on jo se, että ei ole koskaan tehnytkään mitään kotitöitä, puhuttamakaan siitä, että talo on täynnä magiaa.
Talon käytävät rönsyilevät suuntaan jos toiseenkin; jos avaa oven väärällä kädellä voi joutua makuuhuoneen sijasta kokoushuoneeseen. Ovelle ilmestyy vielä velho-oppilas Peter, joka ei erota oikeaa vasemmasta eikä loitsua toisesta.
Charmain pääsee apulaiseksi kuninkaallisen kirjastoon, jossa hänen tehtävänsä on luetteloida vanhoja kirjeitä. Linnaan ilmestyvät myös Sophie, pieneksi lapseksi naamioitunut Howl ja tulidemoni Calcifer, jotka jäljittävät kuningaskunnan kadonneita rahavaroja.
Pian käy selväksi, että Peterin epäonnistuneiden loitsujen korjailu on Charmainin murheista pienin, sillä liittyväthän tarinaan vaaralliset lupokit, isosetä Williamin riita siniäisten kanssa ja ahne prinssi Ludovic. Onneksi Charmainin pieni koira, Kulkuri, osoittautuu arvokkaammaksi kuin kukaan olisi aavistanutkaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti