Lydia on aivan tavallinen tyttö, joka harrastaa piirtämistä ja rakastaa vanhoja maalauksia. Eräänä päivänä hän tapaa erikoisen lintupojan, ja sen jälkeen mikään ei ole entisellään.
Olleessaan museossa Lydia saa päähänsä koskettaa maalausta. Ja niin hän katoaa omasta ajastaan suoraan maalauksen aikaan, vuoden 1658 Hollantiin. Taitelija Rembrandt ottaa Lydian luokseen asumaan ja Lydia pääsee oikean taiteilijan oppiin. Sitten tulva uhkaa Amsterdamia ja Lydia livahtaa miesten mukana valleille, jotka pitävät meren kurissa.
"Lydia nosti katseensa ja näki, miten maa alkoi liikkua, ensin hitaasti, sitten yhä nopeammin. Vesivirta syöksyi eteenpäin ja tempaisi mukaansa hiekkaa ja savea, kun iso valli repesi. -- Lydia alkoi olla väsynyt, kävi voimille pitää päätä veden pinnalla. Pian hänen olisi pakko saada kiinni tukista tai oksasta tai mistä tahansa, joka pitäisi hänen pinnalla. Yhtäkkiä hän tunsi jonkin esineen iskeytyvän jalkaansa ja hamuili sitä kädellään. Hän sai otteen kulmasta, koverretusta, kullatusta kulmasta. Se oli taulu."
Lydia siirtyy maalausten kautta ajasta toiseen, mutta tietenkin vain ajassa taaksepäin... Miten Lydia voi ikinä päästä takaisin omaan aikaansa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti